Teini

Vatsa on taas hyva, ja energiataso normaali. Uhma on ja pysyy. Tunnen itseni teiniksi, kapinamieli on. Kaikki tuntuu typeralta taalla, oon kyllastyny kaikkeen. Miks ma tulin tanne? Tai miks ma luulin etta tulin tanne? Vapaaehtoistyo Afrikassa. Afrikkaan menisin mielellani. Nyt vaan ei ole motivaatiota eika ambitiota tekemiseen ja parantamiseen niin kun muistan olleen, viela jonkin aikaa sitten. Ainoa ambitio talla hetkella on oma tie. Houkuttaa suunnattomasti laittaa reppu selkaan ja lahtea etelaan, soittaa kitaraa kaduilla ja teroittaa veitsia kesaisessa Euroopassa..Damn! Onneks on nyt vapaa viikonloppu, mennaan Shari siskon kanssa vahan luontoilemaan ja nukkumaan taivasalle, rukoilen etta tulis nyt vahan selkoa tahan meininkiin.

Tasan seitseman vuotta sitten mulla oli tallanen samanlainen kapinafiilis, ja silloin uhma kohdistui enimmakseen Janneburger Oy.hun, eli Porvoon McDonaldsiin jossa olin ollut toissa viimeiset 7 vuotta. Kevat 2002 oli mulle voimakasta heraamisen ja muutoksen aikaa. Olin talvella aloittanut matkailun opinnot Porvoossa, tapasin paljon uusia, mielenkiintoisia ihmisia, ja rupesin tajuamaan, etta valmiit rakenteet johon minut oli yhteiskunta kasvattanut, ei ollut mikaan absoluutti totuus, tai kovin hyva juttu edes monella tapaa, ja etta rakenteiden ja nakyvan maailman takana on paljon rikkaampi ja todempi todellisuus olemassa. Opettelin devilstickien pyoritysta, tutustuin Bob Marleyn musaan, hengasin puistoissa tuntikausia ihmisten kanssa jonka kanssa koin samankaltaisuutta, oli hyva olla, maailma oli taynna hyvyytta ja mahdollisuuksia. Tutustuin ja rakastuin Hermann Hessen kirjoihin, luin Naomi Kleinin No Logon, annoin tukkani kasvaa ja otin lavistyksen kulmien valiin, elin murrosikaa reiluna parikymppisena.

Nyt oon viettany taalla aikaa naiden teinien kanssa, ja ne niiden hullu ja vapaa meininki saa mut hyvalle tuulelle, vaikka ne helvetin rasittavia osaakin olla. Vastustelenko aikuisuutta? Ja mita se edes tarkoittaa? Ja onko se kaikille tarkoitettu? Onko tama kuolemanpelkoa? Eilen yolla makasin hereilla kun etuhammasta vihloo. Huomasin, etta pariin hampaaseen on ruvennu syntymaan tummaa sisalla, eli ulkopinta on hampaiden valissa syopynyt rikki, ja sisukseen on paasssyt bakteereita. Siihen ei taida enaa harjaaminen ja lankailu auttaakaan, ehka hidastaa, mutta prosessi on kaynnissa. Ja mita sille voi tehda? Pitaako koko hammasta porata rikki ja tayttaa, vai mita vittua? Ja paljonko se oikein maksaa? Nyt tietysti kaduttaa etta join niin perkeleesti limua ja kaljaa ja soin munkkeja ja karkkeja ja lapsena harjasin hampaat huonosti. Mutta minkas teen? Tein niin hyvin kuin pystyin..Ja nyt kuulen isani vahingoniloisena sanomassa etta mahan sanoin sulle etta hoida hampaat. Jostain syysta mun Isan neuvot ei tahtonut oikein upota minuun. No kuitenkin, taa hammasjuttu nyt sai jalleen oivalluksen esille, etta elama kulkee vaajaamatta eteenpain, ja etta taa persoona ja keho kuolee jonain paivana. Siksiko ma nyt halajan vastuuttomuutta ja vapautta, punk henkea ja haistakaa vittu mentaliteettia? Jah knows....Hyvaa viikonloppua kaikille!