Päätin alkaa kirjoittaa taas tänne kolmen vuoden tauon jälkeen. Ihanaa viettää taas liikkuvaisempaa elämää. Läsnäolo, kiitollisuus ja luovuus kukkii ihan eri tavalla ilman ympärillä lilluvaa pysyvyyden illuusiota.
Tällä hetkellä Tenholassa. Pidän paljon läntisen Uudenmaan energiasta,jotenkin puhdasta ja aitoa.
Kunnolla nukutun yön jälkeen rauhallinen, levätty ja optimistinen olo.
Pidän päivän täysin vapaana ja avoimena, keskityn omaan hyvinvointiin, syön niin hyvin kun mahdollista ja liikun sopivasti. Aamulla jo tunnin mittainen asanaharjoitus, ja katotaan tuleeko iltapäivällä käytyä lenkillä tai salilla. Meditaatiota myös varmasti.
Tein tossa äsken Superkaakaota jota tarjosin myös Niklakselle joka sattui olemaan talossa eilen kun tulin, ja joka vaikuttaa hyvältä tyypiltä. Alla Resepti:
Superkaakao (2mukia)
5dl kuumaa vettä
2rkl raakaa kaakaojauhetta
2rkl kylmäpuristettua kookosöljyä
1 rkl lucumajauhetta
1rkl macajauhetta
1tlsk He Shou wu uutejauhetta
1tlsk cordyceps uutejauhetta
1rkl hunajaa
Lopuksi ihana kiitos kaikille Ihmisille jotka on viime aikoina ollut mun elämässä ja matkustanut tätä pyhää hetkeä mun kanssa aina pätkittäin, ihan huippua aikaa taas vaihteeksi.
tiistai 18. helmikuuta 2014
torstai 3. maaliskuuta 2011
Viimeinen posti
VainYksiKiintopiste jää nyt Historiaan.
Kiintopisteitä on ääretön määrä. Silti vain yksi. Yksi kaikessa, Kaikki yhdessä.
Mä jatkan kirjoittelua osoitteesa: Lovinglife.fi
<3
Kiintopisteitä on ääretön määrä. Silti vain yksi. Yksi kaikessa, Kaikki yhdessä.
Mä jatkan kirjoittelua osoitteesa: Lovinglife.fi
<3
lauantai 5. helmikuuta 2011
kaunein rakkauslaulu
Lepää ikuisessa huomiossaansa
suloisimpaan syleilyynsä antautuen
Huomionsa vankempi iänikuiset vuorijonot taivasta vahtivat
rakkautensa suloisempi
kristallipurojen ruokkimien kukkaisniittyjen hunajasta makeiset
meressä vapaasti uiskentelee
nauraten, leikiten, kirkkaasta kauneudesta nauttien
Rakastaa ikuisemmin
äärettömien tähtikuntien elämänkaaret syntymästä kuolemaan
hetki hetkeltä syvemmin
sanan valolle antautuen
kauniin kukkansa avautua antaen
pieni minä osana ikuista rakkaustarinaa
Kaikkeus itseään sykkii itseeseensä
hetki kauniimpi mikään muu
eikä mikään muu
suloisimpaan syleilyynsä antautuen
Huomionsa vankempi iänikuiset vuorijonot taivasta vahtivat
rakkautensa suloisempi
kristallipurojen ruokkimien kukkaisniittyjen hunajasta makeiset
meressä vapaasti uiskentelee
nauraten, leikiten, kirkkaasta kauneudesta nauttien
Rakastaa ikuisemmin
äärettömien tähtikuntien elämänkaaret syntymästä kuolemaan
hetki hetkeltä syvemmin
sanan valolle antautuen
kauniin kukkansa avautua antaen
pieni minä osana ikuista rakkaustarinaa
Kaikkeus itseään sykkii itseeseensä
hetki kauniimpi mikään muu
eikä mikään muu
torstai 6. tammikuuta 2011
I'm Back
Meditaatio. Pari, kolme tuntia päivässä. Muutama asanaharjoitus viikossa ja muu liikunta päälle.
Jatkan edelleen hitsaamisen opettelua, se on taito jota haluan omaksua, katotan nyt mikä on lopullinen mittakaava.
En tarvitse enää minkäänlaista negatiivisuutta mistään. Luovun siitä kaikesta. Kaikki on mahdollisuutta ja pystyn mihin tahansa ryhdynkin. Vaikeuksia tulee kun tulee, niitä on aina tullut. Ne pitää elää van tyynesti läpi koska nekin loppuu aikanaan.
Tahtoa on harjoiteltava, hiottava ja suunnattava oikeisiin kohteisiin. Tässä vaiheessa inspiroiviin. Maalaukset Intialaisesta mytologiasta päräyttävät, etenkin Shiva sekä Radha ja Krishna. The Cosmic Love story. Rakkaus joka annetaan puolelta toisin, puolelta toisin, puolelta toisin koko ajan sitä vahvistaen. Ikinä maljaa tyhjentäen.
Superfoodeilla inspiraatio liikkeelle. Raakasuklaa, Hampunsiemenet, Maca-jauhe, Ashwaganda ja Tuls,i siinä tämänhetkinen repertuaari, ja liekki kasvaa!
Jalat tiukasti maassa ja Voimalla eteenpäin!
Lähipäivinä muutto Porvoon keskustaan ja yksiöön, ainakin joksikin aikaa.
Jatkan edelleen hitsaamisen opettelua, se on taito jota haluan omaksua, katotan nyt mikä on lopullinen mittakaava.
En tarvitse enää minkäänlaista negatiivisuutta mistään. Luovun siitä kaikesta. Kaikki on mahdollisuutta ja pystyn mihin tahansa ryhdynkin. Vaikeuksia tulee kun tulee, niitä on aina tullut. Ne pitää elää van tyynesti läpi koska nekin loppuu aikanaan.
Tahtoa on harjoiteltava, hiottava ja suunnattava oikeisiin kohteisiin. Tässä vaiheessa inspiroiviin. Maalaukset Intialaisesta mytologiasta päräyttävät, etenkin Shiva sekä Radha ja Krishna. The Cosmic Love story. Rakkaus joka annetaan puolelta toisin, puolelta toisin, puolelta toisin koko ajan sitä vahvistaen. Ikinä maljaa tyhjentäen.
Superfoodeilla inspiraatio liikkeelle. Raakasuklaa, Hampunsiemenet, Maca-jauhe, Ashwaganda ja Tuls,i siinä tämänhetkinen repertuaari, ja liekki kasvaa!
Jalat tiukasti maassa ja Voimalla eteenpäin!
Lähipäivinä muutto Porvoon keskustaan ja yksiöön, ainakin joksikin aikaa.
tiistai 9. marraskuuta 2010
Marraskuu
Kolme kuukautta on kulunut edellisestä tekstistä. On jotenkin pelottanut kirjoittaa kun tuntuu että lukijat on nyt niin paljon lähempänä kuin maailmalla ollessani. On aika hiljaista aikaa, vaikka kuitenkin kaikenlaista tapahtuu ja muuttuu jatkuvasti. Eläminen vanhempien kanssa on itse asiassa aika jees, vaatiihan se hyväksyntää molemminpuolin ja toisten huomioon ottamista. Niin kun kaikki läheiset ihmissuhteet.
Tunteiden skaala aika laaja ja vaihteleva. Näinä päivänä melko kokoaikainen tietoisuus niistä, ja siitä minkälaisia ajatuksia haluaa niistä syntyä. Poukkoilua läsnäolon ja kelailun välillä kanssa aika massiivista, tietoisuus mielen liikkeistä ja sisällöstä melko hyvä, kiitos kärsimyksen ja harjoitusten.
Kärsimys jalostaa.Olen huomannut että on paljon helpompi pysyä läsnä hetkessä, aistien, silloin kun "menee huonosti" Ei yhtä herkästi enää lähde huonoista fiiliksistä rakentamaan negatiivista kelaa elämästään. Kolikon toinen puoli, silloin kun on hyvät, onnelliset, rakkaudelliset tai jopa ekstaattiset tunteet, niin lähtee helpommin mukaan kelan tasolla, ego nappaa tunteesta kiinni, minä olen hyvä, minulla menee hyvin.
Päihteilyä tullut harrastettua jonkin verran, ja siitä ymmärtänyt jälleen uutta. Jospa nyt ei enää tarvitsisi. Asanaharjoitus ja meditaatio jatkuvaa, kiinalainen lääketiede auttaa ymmärtää fyysisen kehon toimintaa paremmin. Lähinnä elinten yhteistyö, sekä miten elinten tilat vaikuttaa tunteisiin on aika mielenkiintoista matskua.
Hitsauskoulua käyn päivisin. Pikkuhiljaa oppii, mutta hitaasti, kärsivällisyyttä vaatii. Toisaalta koululla myös mukavaa ja sydämellistä oloa kurssikavereiden kanssa.
Muistan miten kesällä Kanadassa oli meininki aika erilainen, antoi mennä vaan egon tasolla niin että paukku kävi, egohan yksi olemuksen puoli niin järkeili silloin, Elämä silloin erilaisempaa. Ei oman yhteiskunnan turvaverkkoa. Epävarmuus jatkuvuudesta. Nyt tässä lilluu turvallisessa jatkuvuuden illuusiossa, mahdollistaa irtipäästämisen ja hetkessä elämisen eri tavalla.
Teemaksi noussut myös se, että kannattaa olla tarkkana niistä ihmisistä kenet lähellensä päästää, ja jonka kanssa viettää aikaa. En halua hengata ihmisten kanssa joiden seurassa en tunne oloni hyväksi. Niin olen antanut tapahtua ihan liikaa, ja lähes aina näiden tapaamisien jälkeen on ollut heikko, imetty ja rasittunut olo. Helppoa on eri verukkeilla pysytellä kiinni kaikessa vanhassa ja aikansa eläneellä.
Näköpiirissä nyt myös toisenlaisia tuttavia ja valoisuutta, Thank God! Myöskin parin viikon päässä häämöttävää 10 päivän pituista Vipassana-meditaatio retriittiä odotan innolla.
Teille kaikkea hyvää ja paljon lämpöä ja rakkautta pimeään syksyyn, on tää kyllä mahtavaa aikaa. Teksti vaikuttaa nyt olevan hiukan töksähtelevää ja suurpiirteistä. Jos kiinnostaa lähteä mun kanssa avaamaan näitä juttuja, niin kirjoittakaa mailia olkaa hyvät. Ja ehkä sitten myöhemmin soitellaan Puhelimella :)
Tunteiden skaala aika laaja ja vaihteleva. Näinä päivänä melko kokoaikainen tietoisuus niistä, ja siitä minkälaisia ajatuksia haluaa niistä syntyä. Poukkoilua läsnäolon ja kelailun välillä kanssa aika massiivista, tietoisuus mielen liikkeistä ja sisällöstä melko hyvä, kiitos kärsimyksen ja harjoitusten.
Kärsimys jalostaa.Olen huomannut että on paljon helpompi pysyä läsnä hetkessä, aistien, silloin kun "menee huonosti" Ei yhtä herkästi enää lähde huonoista fiiliksistä rakentamaan negatiivista kelaa elämästään. Kolikon toinen puoli, silloin kun on hyvät, onnelliset, rakkaudelliset tai jopa ekstaattiset tunteet, niin lähtee helpommin mukaan kelan tasolla, ego nappaa tunteesta kiinni, minä olen hyvä, minulla menee hyvin.
Päihteilyä tullut harrastettua jonkin verran, ja siitä ymmärtänyt jälleen uutta. Jospa nyt ei enää tarvitsisi. Asanaharjoitus ja meditaatio jatkuvaa, kiinalainen lääketiede auttaa ymmärtää fyysisen kehon toimintaa paremmin. Lähinnä elinten yhteistyö, sekä miten elinten tilat vaikuttaa tunteisiin on aika mielenkiintoista matskua.
Hitsauskoulua käyn päivisin. Pikkuhiljaa oppii, mutta hitaasti, kärsivällisyyttä vaatii. Toisaalta koululla myös mukavaa ja sydämellistä oloa kurssikavereiden kanssa.
Muistan miten kesällä Kanadassa oli meininki aika erilainen, antoi mennä vaan egon tasolla niin että paukku kävi, egohan yksi olemuksen puoli niin järkeili silloin, Elämä silloin erilaisempaa. Ei oman yhteiskunnan turvaverkkoa. Epävarmuus jatkuvuudesta. Nyt tässä lilluu turvallisessa jatkuvuuden illuusiossa, mahdollistaa irtipäästämisen ja hetkessä elämisen eri tavalla.
Teemaksi noussut myös se, että kannattaa olla tarkkana niistä ihmisistä kenet lähellensä päästää, ja jonka kanssa viettää aikaa. En halua hengata ihmisten kanssa joiden seurassa en tunne oloni hyväksi. Niin olen antanut tapahtua ihan liikaa, ja lähes aina näiden tapaamisien jälkeen on ollut heikko, imetty ja rasittunut olo. Helppoa on eri verukkeilla pysytellä kiinni kaikessa vanhassa ja aikansa eläneellä.
Näköpiirissä nyt myös toisenlaisia tuttavia ja valoisuutta, Thank God! Myöskin parin viikon päässä häämöttävää 10 päivän pituista Vipassana-meditaatio retriittiä odotan innolla.
Teille kaikkea hyvää ja paljon lämpöä ja rakkautta pimeään syksyyn, on tää kyllä mahtavaa aikaa. Teksti vaikuttaa nyt olevan hiukan töksähtelevää ja suurpiirteistä. Jos kiinnostaa lähteä mun kanssa avaamaan näitä juttuja, niin kirjoittakaa mailia olkaa hyvät. Ja ehkä sitten myöhemmin soitellaan Puhelimella :)
lauantai 7. elokuuta 2010
Viimeista viedaan Villisti
Bibban i Pembroke Ontario. Jag e skaggi sa forbannat. Ha vari On the road i ca 2 veckor. Forst en roadtrip med min van Jon, Paddla kanot, vandra i nationalparken Algonquin sedan mot Montreal. 2 motellnatter var pa sin plats. Montreal e skon, livlig, hade en bra natt och dag dar. Dans till cool housemusa mitt i stan vid solnedgangen. Middag i en Diner. Leffa(Inception vid midnatt) Diggande av svarta, fransktalande brudar i Mc'Donalds. Jon paina tillbaka till staterna, jag lifta 400km tillbaka till Pembroke for jobb. Ca 10 kyytin och en och en halv dag. En Armekunde som varit i Afghanistan. En rektor for ett katolskt gymnasium. Tva ljuvliga french Canadian girls on their way to a cottage. Dom spela harlig musik. En 64 arig trucker som efter att ha smakat ostron for forsta gangen sa at sin ladyfriend att han nu vet hur en kvinna kanner sig efter fullbordad oralsex. Halvvags stannade jag utanfor Gatineau vid floden. Tog ett bad och kokade ris till lunch. Anlande till Pembroke och tillbringade tva hemska natter pa den mest rotfyllda mark man kan tanka sig. Det regnade och jag var dodstrott och tankte int klart nar jag valde lagerplats. Efter tva dagar flyttade jag. Det var en bra dag. Fick loneforhojning och erkannande for bra jobb. Jag behovde det som en ihjaltorstande behover vatten, not much respect these days. A drifter is what most people see when I walk down the highway with my backpack. And that's something they don't understand.
I montreal bjod en intensivt varm och levande fransk dam hem mig till sig for att duscha och tvatta byk. Sedan bjod hon mig att tillbringa dagen med henne och hennes van vid poolen. En skon dag. Fore jag for dona hon en omelett at mig. Dethar minnet varmer mig annu. Nu i en vecka har jag plockat blabar pa en blabars ranch for att fa ihop lite extra pengar infor min ankosmt till europa. jag forsoker klara mig pa lite. Kokar ris och kycklingsoppa over elden, smorgasar, myslipatukkan, dricker vatten. Mitt lager ligger i en dunge cedertrad bakom en overgiven tagbana. Torra cederkvistar utgor forstklassig brannved. Het, oljig och klar laga. Pa tagbanan gor jag upp min kokeld och ater mina maltider da det int regnar. Om det regnar ater jag i mitt skydd, en pressu oppspand over ett myggnat over en pressu pa marken. Fungerande, men blasten tar pa ibland och natterna borjar bli kalla. Dragkeden pa min sovsack e sonder. Jag har en extra filt, men varje natt vaknar jag av kold. Forra natten horde jag kojoterna yla ett stycke ifran. Det finns aven vargar fast jag int sett nan. Jag var radd for mitt liv och lag med alla sinnna pa helspann och tittade ut i den becksvarta skogen med puukkon i handen. Massvis av knapp och rasslande fran mindre djur som gar about their business. Till slut gick radslan over och jag fick somn igen. Nu funderar jag pa att spendera 120 dollar pa en ny, bra sovsack. Den behovs helt klart, en investering for manga ar framat. Men det betyder att jag mast stanna tva extra dagar och natter for att plocka bar. Jag diggar plockandet for jag tjanar ok och kan ata alla blabar jag vill. Men det jobbiga obekvama skogslivet borjar jag bli fed up pa. Lite till. Nasta veckoslut ar mitt sista i Canada. Da ska jag njuta. Ta ett hostel rum i Toronto, besoka Roayl Ontario museum o Niagara falls. Efter en vecka i Danmark to see my girl ateranlander jag till Finland med bat morgonen den 27.8. Ser fram emot detta.
I montreal bjod en intensivt varm och levande fransk dam hem mig till sig for att duscha och tvatta byk. Sedan bjod hon mig att tillbringa dagen med henne och hennes van vid poolen. En skon dag. Fore jag for dona hon en omelett at mig. Dethar minnet varmer mig annu. Nu i en vecka har jag plockat blabar pa en blabars ranch for att fa ihop lite extra pengar infor min ankosmt till europa. jag forsoker klara mig pa lite. Kokar ris och kycklingsoppa over elden, smorgasar, myslipatukkan, dricker vatten. Mitt lager ligger i en dunge cedertrad bakom en overgiven tagbana. Torra cederkvistar utgor forstklassig brannved. Het, oljig och klar laga. Pa tagbanan gor jag upp min kokeld och ater mina maltider da det int regnar. Om det regnar ater jag i mitt skydd, en pressu oppspand over ett myggnat over en pressu pa marken. Fungerande, men blasten tar pa ibland och natterna borjar bli kalla. Dragkeden pa min sovsack e sonder. Jag har en extra filt, men varje natt vaknar jag av kold. Forra natten horde jag kojoterna yla ett stycke ifran. Det finns aven vargar fast jag int sett nan. Jag var radd for mitt liv och lag med alla sinnna pa helspann och tittade ut i den becksvarta skogen med puukkon i handen. Massvis av knapp och rasslande fran mindre djur som gar about their business. Till slut gick radslan over och jag fick somn igen. Nu funderar jag pa att spendera 120 dollar pa en ny, bra sovsack. Den behovs helt klart, en investering for manga ar framat. Men det betyder att jag mast stanna tva extra dagar och natter for att plocka bar. Jag diggar plockandet for jag tjanar ok och kan ata alla blabar jag vill. Men det jobbiga obekvama skogslivet borjar jag bli fed up pa. Lite till. Nasta veckoslut ar mitt sista i Canada. Da ska jag njuta. Ta ett hostel rum i Toronto, besoka Roayl Ontario museum o Niagara falls. Efter en vecka i Danmark to see my girl ateranlander jag till Finland med bat morgonen den 27.8. Ser fram emot detta.
tiistai 20. heinäkuuta 2010
Vuodatusta
Vuoden viimeinen viikko meneillaan, tama siis Maya-Intiaanien kayttaman kalenterin mukaan. Kestamista, Kestamista, Kestamista. Jokunen valopilkku siella taalla. Kuten askettainen lounas. Kokkasin pitkaasta aikaaa, ja hain puutarhasta tuoreita aineksia. Liian monta paivaa tullut lounaaksi syotya voileipaa tonnikalalla, tai munalla. Ja sit kay jatkuvasti liian kuumilla kierroksilla. Aamiaiseksi muroja, illalliseksi pihvia. Kai sita kontrastiaa on hyvaa kayda ottamassa, mutta Luojasein, ole kiltti ja ohjaa minut paikkoihin ja seuraan jossa saa aina syoda hyvin ja oikein, ok?
Hyvan elaman perustaa, sita olen opiskellut nyt kohta viitisen vuotta kaytannon kautta. Silti viimeiset kaksi vuotta olen viettanyt ymparistoissa jonka meininki menee tata perustaa vastaan. Siina on sitten kaks vaihtoehtoa. Voi olla vastarannan kiiski tai mukautua. Olen tehnyt molempia. Se, etta kulkee vastavirtaan vie energiaa, ja usein myos eristaa muista. Jos taas menee virran mukana ja itseaan vastaan, niin heikkenee itse, eika voi hyvin.
Taman Farmin isanta on hyva mies. Aarettoman looginen, konkreettinen ja alyllinen. Rasittavaa on kuitenkin myos ettei tunteilla, intuitiolla, mysteerilla, taiteella ja haroilylla ole lainkaan tilaa hanen elamassa, silta vaikuttaa. Opin hanelta paljon. Itsella kun on taipumusta haroilla liikaa tunteella ja ihannoida mysteeria. Tasapaino, tapa ainoo. Se mika ei tapa, se vahvistaa.
Hyvan elaman perustaa, sita olen opiskellut nyt kohta viitisen vuotta kaytannon kautta. Silti viimeiset kaksi vuotta olen viettanyt ymparistoissa jonka meininki menee tata perustaa vastaan. Siina on sitten kaks vaihtoehtoa. Voi olla vastarannan kiiski tai mukautua. Olen tehnyt molempia. Se, etta kulkee vastavirtaan vie energiaa, ja usein myos eristaa muista. Jos taas menee virran mukana ja itseaan vastaan, niin heikkenee itse, eika voi hyvin.
Taman Farmin isanta on hyva mies. Aarettoman looginen, konkreettinen ja alyllinen. Rasittavaa on kuitenkin myos ettei tunteilla, intuitiolla, mysteerilla, taiteella ja haroilylla ole lainkaan tilaa hanen elamassa, silta vaikuttaa. Opin hanelta paljon. Itsella kun on taipumusta haroilla liikaa tunteella ja ihannoida mysteeria. Tasapaino, tapa ainoo. Se mika ei tapa, se vahvistaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)