Yhteison saannot ja ohjelma vai yksilon vapaus toimia hetkessa hetken mukaan..? nama kaksi tuppaa taalla nyt vahan riitaantumaan. Tiedostan sen, etta taman yhteison, sen ohjelman ja saannot on luotu jonkun parhaan nakemyksen mukaan, ja ookoo, niissa on paljon hyvaa. Silti niin paljon mita en hyvaksy, ei vahiten niissa ihmisissa itsessaan. Ymmarran myos, etta olen hankala tapaus ja aiheutan heille paanvaivaa omapaisyydellani. Ja siita nyt jotenkin nautin, saan pienet kiksit siita etta ne pelkaa mua eika voi mulle mitaan. Ma oon vapaa mies. Haluan kylla kaikkea hyvaa, mutta tamanhetkinen ymmarrys on, etta se hyvyys voidaan saavuttaa anarkian kautta, jumalallisen anarkian jossa ollaan herkkia hetkessa, eletaan sydamen mukaan ja kunnioitetaan sen totuutta eika sokeasti seurata santoja, normeja, ihmismielella luotuja ohjelmia, kelloa, gregoriaanista kalenteria ja perinteita. Haluan yhteisollisyytta, haluan tehda toita, haluan tehda hyvaa. Mutta omalla tavallani, ja omieni kanssa. Toteutukoon tama pian, Afrikkaan mennaan kuitenkin ensin. BOM! Lokah Samastah Sukhino Bhavantu.