Se on huomenta vaan sitten. Mulla alkaa uusi pesti tanaan, meen apuopettajaksi paivakouluun, enkun tunteja ja tukiolemista ja jeesaamista tehtavissa. Mielenkiintoiselta tuntuu, ja ihan kivalta, ja arvaan etta haasteita on luvassa nurkan takana kun naa teinit on ihanuudessa, energiassa ja itsenaisyydessa aika omaa luokkansa. Taytyy muistaa hengitella syvaan ja juoda tarpeeksi vetta etta pysyy oma tuli kurissa. Muuten ei oikein kiinnosta hirveesti vastuu-alueet, emma haluu mitaan muuta ku Joogata, juosta ja nauttia hyvasta seurasta ja antautua Jumalalle. Hohhoijaa. Karmansa kanssa pitaa elaa, ja nykykarmaan kuuluu sit naa velvollisuudet, ne pitaa hoitaa pois niin hyvin kun mahdollista sitten. Mut ku ei nappais.