Jonkinlainen Burnout paalla. Ei huvita, ei kiinnosta, masentaa, vasyttaa, ruuansulatus ei toimi. On arka ja ujo olo, vaikeeta olla yhteydessa muihin. Hermot menee helposti ja tuiskaisee, ja sit havettaa. Kai taa on vaan hyvaksyttava nyt, ja kunnioittaa itseaan. Tuli ryskittya liikaa, otettua liikaa vastuuta, ja olihan se aikamoinen egotrippi olla niissa voimanparinoissa jossa mikaan ei hetkauttanut ja jossa pystyi mihin vaan, kunnes ei enaa pystynyt. Luottamus on ja pysyy, kaikki askeleet tiella on valttamattomia jotta tulisi perille, kaikesta oppii jotain, vaikeista kokemuksista eniten. Ajatelkaa mua tanaan rakkaudella, makin teita.