Kolme viikkoa olen ollut farmilla. Eka viikko meni rennosti, opetellen paikkoja, traktorin eri tyokalujen ja lehmihommien opetellessa. Toisella viikolla tuli Susie, ja vaikka alusta riideltiin monta kertaa paivassa, niin han tuntui heimolaiselta. Tyot sujui inspiraatiossa, vapaasti ja Flowssa. Kolmannella viikolla tuli Sapho, ja hanen mukanaan tehokkuusajattelu ja stressi. En haalua kenenkaan muun stressia mun elamaan, se on yks asia mika on taysin varma tassa vaiheessa. Susie lahti omaa tietaan jatkamaan, meitsi jai.
Haasteellista aikaa. Elama on mulle elamaa. en halua enka tarvitse kellon maarittamaa vapaa eika tyoaikaa. Teen toita paivittain minka voin, omassa tahdissa ja nautin. Kun vasyttaa lepaan, jos vituttaa rankasti teen mahdollisuuksien mukaan jotain muuta. Nain sen kuuluu olla. Jokaisessa hetkessa eri voima, eri mahdollisuus. En aio latistaa sita enaa ikina kello aikaa ja kahvipaissa tehtyjen suunnitelmien orjallisella seuraamisella. Olen tassa huomannut, etta hosumalla ja "pitaa saada tama nyt akkia valmiiksi" mentaliteetissa huiskien ei saa kjuitenkaan sen enempaa aikaiseksi kun etta jos tekee rauhassa ja omassa tahdissa. Ja siina se juttu onkin: Omassa tahdissa ja tilassa pysyminen silloin kun alkaa poimia stressivibaa ymparoivilta.
Rukoilkaa mun Kanssa.
BUM
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
siunauksia veljelle täyttymyksen tiellä. paljon paljon rakkaita terveisiä jaskalta & perheeltä, liikutuin kyllä sun matkakuvailuista, paljon lämpimiä viboja mahtuu olemukseen! minne se ikinä sua viekin muista vaan että kuka olet... seon kallein lahja. käsittämätöntä kuin onkin. p.s. en tajua vieläkään vittu yhtään mitään että miks mä täällä oon..........................
Kiitos!
Lähetä kommentti