Yhteison saannot ja ohjelma vai yksilon vapaus toimia hetkessa hetken mukaan..? nama kaksi tuppaa taalla nyt vahan riitaantumaan. Tiedostan sen, etta taman yhteison, sen ohjelman ja saannot on luotu jonkun parhaan nakemyksen mukaan, ja ookoo, niissa on paljon hyvaa. Silti niin paljon mita en hyvaksy, ei vahiten niissa ihmisissa itsessaan. Ymmarran myos, etta olen hankala tapaus ja aiheutan heille paanvaivaa omapaisyydellani. Ja siita nyt jotenkin nautin, saan pienet kiksit siita etta ne pelkaa mua eika voi mulle mitaan. Ma oon vapaa mies. Haluan kylla kaikkea hyvaa, mutta tamanhetkinen ymmarrys on, etta se hyvyys voidaan saavuttaa anarkian kautta, jumalallisen anarkian jossa ollaan herkkia hetkessa, eletaan sydamen mukaan ja kunnioitetaan sen totuutta eika sokeasti seurata santoja, normeja, ihmismielella luotuja ohjelmia, kelloa, gregoriaanista kalenteria ja perinteita. Haluan yhteisollisyytta, haluan tehda toita, haluan tehda hyvaa. Mutta omalla tavallani, ja omieni kanssa. Toteutukoon tama pian, Afrikkaan mennaan kuitenkin ensin. BOM! Lokah Samastah Sukhino Bhavantu.

Se on huomenta vaan sitten. Mulla alkaa uusi pesti tanaan, meen apuopettajaksi paivakouluun, enkun tunteja ja tukiolemista ja jeesaamista tehtavissa. Mielenkiintoiselta tuntuu, ja ihan kivalta, ja arvaan etta haasteita on luvassa nurkan takana kun naa teinit on ihanuudessa, energiassa ja itsenaisyydessa aika omaa luokkansa. Taytyy muistaa hengitella syvaan ja juoda tarpeeksi vetta etta pysyy oma tuli kurissa. Muuten ei oikein kiinnosta hirveesti vastuu-alueet, emma haluu mitaan muuta ku Joogata, juosta ja nauttia hyvasta seurasta ja antautua Jumalalle. Hohhoijaa. Karmansa kanssa pitaa elaa, ja nykykarmaan kuuluu sit naa velvollisuudet, ne pitaa hoitaa pois niin hyvin kun mahdollista sitten. Mut ku ei nappais.

Back at Lindersvold.
Hohhoijaa.
Ulkona sataa vetta ja kaikki on typeraa.

Ma oon kesaleirilla, jee!
Luvassa teatteria ja ryhmamajoitusta.
Uusia kiinnostavia naamoja.
Hyvantuntuista maastoa metsineen lenkkeilyyn.
Tanaan tuulee kovaa mutta on lammin ja parjaa hyvin hihattomassa.
Juuri ennen kun herasin tanaan ylistin unessa luojaa ja oli tosi hyva olo kun heras, onnellinen, letkea ja lempea, ja huumorintahu rupesi heti ronsyilemaan oikein vallattomasti kun alko kommunikoimaan muiden kanssa.

Viikonloppu meni rauhallisesti saarella hoitokodissa yhen Jampan kanssa, soittelin kitaraa, maalasin vesivareilla, soin, meditoin, nukuin, fillaroin, lenkkeilin, joogasin ja kavin uimassa. Aurinnko paistoi ja valilla oli kuolettavan tylsaakin. Mut silleen hyva, et sai rauhassa siirtya takaisin Tanskaan ja LIndersvoldiin, tuntui hiukan raskaalta meinaan palata Suomesta.