Karma
Tapaamisia
vapautiminen
Laksyjen oppimninen
Jokapaivaiset haasteet
Of Luminous Things
Of luminous things
I have so little experience
that I often think myself small.
Yet when I think of you
and your luminous ways
my being swells with hope and prayers
that you will permit the flames to grow.
In mercy, we are torn apart
into separate worlds
to find ourselves over and over
a thousand times aching for the other half.
To dream of nothing but the One between us.
Of luminous things I have squandered none
nor have I held them to my heart and asked them
to dissolve into me.
Yet when I think of you, I desire only this.
And if you disrobed your Self and watched it
watch you, you would see me as clearly as I am.
Not small and unworthy.
Unafraid of fear.
Not uncertain like empty space.
But luminous
like white light before the prism.
In my thoughts I hold your heart
sculpting away the needless
for the essence.
And when I find it
I will hold it to my heart and ask it
to dissolve into me.
I will know of luminous things
that hurtle through time
bringing us the uncharted, unfathomable
desire we have never spoken.
Words are not curious enough to say their names.
Only love can weep their identity,
and I am so perfectly defenseless
to its music.
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
torstai 29. huhtikuuta 2010
Hi everybody!
Just wanted to let you now how my trip went.
I got here early this morning after a truck ride from Kingston to Port hope from where a local guy gave me a lift to Bailieboro where I called Christine and she picked me up.
The train ride to Syracuse was really good and relaxed, Amtrak! Nathan, the guy I hooked up with through the couchsurfing community online, picked me up at the station in Syracuse together with his girlfriend Risa. Very nice and helpful people. I had a good night sleep, and in the morning Nate gave me a lift to a truckstop outside town. I had breakfast in Mcdonalds, and was offered a lift to watertown with a 76year old truckdriver, he had been driving trucks since the age of fourteen, and was still going strong.
In watertown I hung out at the truckstop for around 5hours, trying to get a ride with no success until the afternoon when an american guy working in Canada agreed upon taking me to the border. I walked across and had to wait in immigration for an hour or so. They asked me questions and checked my bags, but finally came to the conclusion it's safe to let me in, they even gave me a ride over the st.Lawrence river,and the customs officer offered to borrow me his cellphone so I can call the farm ahead.
By now sun was setting, and I was standing beside the road.Nothing for maybe half an hour, and then a car stops. I went to the window to ask them if they are going west, but they tell me to move in front of the car. It's the police, and they ask me if I;m from germany. I say Finland and show them my passport. Everything is ok, and they shake my hand and wish me welcome to Canada. then a truck stops, and I get a ride to Kingston. The driver answers my questions about Canada which I'm getting really interested in now, I feel welcome here. At the truckstop in KIngston i ask around for a ride west without success. Except for one guy who is leaving in the morning. So I decide to spend the night at the truckstop. There's a small shop and a drivers lounge with a couple of sofas, perfect. I sleep some on the sofas, every now and then I wake up when a fresh set of drivers come in, I listen to their stories and ask them about canada. around 4am I get up, go into the shop to have a coffee and a chat with the guy working, and then head out to the truck of the guy of yesterday. He's ready to go, I climb in, and we're off west.
So far so good, I had a good sleep in my new home (which is a large tent inside the barn. Big enough to stand in, complete with bed, couch and carpet :) )
Just wanted to let you now how my trip went.
I got here early this morning after a truck ride from Kingston to Port hope from where a local guy gave me a lift to Bailieboro where I called Christine and she picked me up.
The train ride to Syracuse was really good and relaxed, Amtrak! Nathan, the guy I hooked up with through the couchsurfing community online, picked me up at the station in Syracuse together with his girlfriend Risa. Very nice and helpful people. I had a good night sleep, and in the morning Nate gave me a lift to a truckstop outside town. I had breakfast in Mcdonalds, and was offered a lift to watertown with a 76year old truckdriver, he had been driving trucks since the age of fourteen, and was still going strong.
In watertown I hung out at the truckstop for around 5hours, trying to get a ride with no success until the afternoon when an american guy working in Canada agreed upon taking me to the border. I walked across and had to wait in immigration for an hour or so. They asked me questions and checked my bags, but finally came to the conclusion it's safe to let me in, they even gave me a ride over the st.Lawrence river,and the customs officer offered to borrow me his cellphone so I can call the farm ahead.
By now sun was setting, and I was standing beside the road.Nothing for maybe half an hour, and then a car stops. I went to the window to ask them if they are going west, but they tell me to move in front of the car. It's the police, and they ask me if I;m from germany. I say Finland and show them my passport. Everything is ok, and they shake my hand and wish me welcome to Canada. then a truck stops, and I get a ride to Kingston. The driver answers my questions about Canada which I'm getting really interested in now, I feel welcome here. At the truckstop in KIngston i ask around for a ride west without success. Except for one guy who is leaving in the morning. So I decide to spend the night at the truckstop. There's a small shop and a drivers lounge with a couple of sofas, perfect. I sleep some on the sofas, every now and then I wake up when a fresh set of drivers come in, I listen to their stories and ask them about canada. around 4am I get up, go into the shop to have a coffee and a chat with the guy working, and then head out to the truck of the guy of yesterday. He's ready to go, I climb in, and we're off west.
So far so good, I had a good sleep in my new home (which is a large tent inside the barn. Big enough to stand in, complete with bed, couch and carpet :) )
maanantai 26. huhtikuuta 2010
Siirtyminen
Aika koittaa taas. Tie kutsuu kohti uusia kokemuksia. Laukut on pakattu ja huone siivottu. matkasuunnitelma on paassa, ja jos kaikki menee hvyin, niin parin paivan paasta olen uudessa huoneessa, uudessa paikassa. Uusi paikka johon laittaa joogamatto ja tehda asanoita hengityksen tahtiin aamuisin, ja antautua jumalalliseen keskittymiseen ja kiitollisuuteen illalla ennen nukkumista. Uusia ihmisia jonka kanssa jakaa paivittainen elama, syominen, pienet kohtaamiset, vitsailu jne. Uusia rutiineja, uusia tehtavia ja uusia paikkoja. Fyysista ja maanlaheista tyota maaseudulla.
Tykkaan siita kaikesta, elamasta. Ja mita enemmanolen poissa kotoa, Suomesta, sita enemman arvostan kaikkea ja kaikkia siella. Sydamessa on se kaikki, ja te kaikki, koko ajan, ja vaan voimistuu.
On pieni olo, mutta turvassa. Hanen kammenella kun pieni, elava kukkanen. Kuuntelen In to the wildin soundtrackia, ja on niin kiitollinen ol, niin kiitollinen olo kaikesta.
rakastan <3
Tykkaan siita kaikesta, elamasta. Ja mita enemmanolen poissa kotoa, Suomesta, sita enemman arvostan kaikkea ja kaikkia siella. Sydamessa on se kaikki, ja te kaikki, koko ajan, ja vaan voimistuu.
On pieni olo, mutta turvassa. Hanen kammenella kun pieni, elava kukkanen. Kuuntelen In to the wildin soundtrackia, ja on niin kiitollinen ol, niin kiitollinen olo kaikesta.
rakastan <3
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Hohhoijaaa
Se oli maanantai aamu ja mikaan ei kauheesti kiinnosta. Mita ma oikein haluan elamasta?
Usein tuntuu etta halut liittyy vaan tahan hetkeen, syoda, chillata, juosta, meditoida, naida, nukkua, peseytya, siistia ymparisto, joogata, unelmoida.
Kun elain.Kun koira konsanaan. Pidemmalla tahtaimella on vaikeeta tehda mitaan, puurtaminen on tylsaa. Oonko ma lapsellinen ja eparealistinen? Kaikki on toki mahdollista, joku voi kipata mulle kottikarryllista massii vaan sen takia etta oon aito jaba. Mut helvetti, en voi istua elama odottamassa etta niin taapahtuu! Enka ma teekaan, teenhan ma paljon asioita...Usein ilman suunnitelmaa. Koko ajan tama vitun ristiriita paaalla..elaa hetkessa antautuen, luottaen, nauttien kiitollisena, parhaansa tehden vs. tulevaisuutta PITAIS suunnitella ja rakentaaa.
Ja suunitelma toki on olemassa, muutamaks kuukaudeks, vuodeks eteenpain. Olkoon, en aio stressata mitaan.
On myos kevat, puut kukkii ja nurtsit on vihreita. Tein pitkaan kavelyn eilen Mishan kanssa, joku 15km, ja selvitti paata aika lailla, vahaksi aikaa. Illalliseks roskaruokaa joka jotenki lohdutti, mutta tanaaan kostautuu alhaisena enrgiatasona. No joo, elamaa, ups, downs this that. Kyydissa ollaan, enka muualla missaan nimessa haluais ollakaan.
Usein tuntuu etta halut liittyy vaan tahan hetkeen, syoda, chillata, juosta, meditoida, naida, nukkua, peseytya, siistia ymparisto, joogata, unelmoida.
Kun elain.Kun koira konsanaan. Pidemmalla tahtaimella on vaikeeta tehda mitaan, puurtaminen on tylsaa. Oonko ma lapsellinen ja eparealistinen? Kaikki on toki mahdollista, joku voi kipata mulle kottikarryllista massii vaan sen takia etta oon aito jaba. Mut helvetti, en voi istua elama odottamassa etta niin taapahtuu! Enka ma teekaan, teenhan ma paljon asioita...Usein ilman suunnitelmaa. Koko ajan tama vitun ristiriita paaalla..elaa hetkessa antautuen, luottaen, nauttien kiitollisena, parhaansa tehden vs. tulevaisuutta PITAIS suunnitella ja rakentaaa.
Ja suunitelma toki on olemassa, muutamaks kuukaudeks, vuodeks eteenpain. Olkoon, en aio stressata mitaan.
On myos kevat, puut kukkii ja nurtsit on vihreita. Tein pitkaan kavelyn eilen Mishan kanssa, joku 15km, ja selvitti paata aika lailla, vahaksi aikaa. Illalliseks roskaruokaa joka jotenki lohdutti, mutta tanaaan kostautuu alhaisena enrgiatasona. No joo, elamaa, ups, downs this that. Kyydissa ollaan, enka muualla missaan nimessa haluais ollakaan.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
New England
Tahan hassakkaan kuuluu Massachusetts, Vermont, New Hampshire, Oregon ja Rhode Island.
Taalla saa melko Suomikamaa, nyt vahan lampimampaa, ja taalla ei ole lunta. Kun ajelee autolla ympariinsa, niin kaikki alkaa nayttamaan samanlaiselta. Omakotialueita, ravintoloita, autokauppoja ja muita yrityksia kaikkialla, ja valissa mainoksia, ja autoja...Vapaita luonnollisia paikkoja en ole viela nahnyt yhtaan.
Eilen kaytiin eri mestoissa promoamassa meidan toimintaa, eli kaytettyjen vaatteiden keraamista kerayslaatikkoihin. Olin High Schoolin sisalla, ja se oli kylla siistia, muistuu mieleen koko lapsuus ja nuoruus kun katteli amerikkalaisia nuorisoleffoja, ja hehkutti niita. Senior centerissa lihavat ja harmaahtuneet miehet pelasi biljardia energisella otteella, niilla oli hauskaa, joukossa yks musta aija kanssa, vaikka muuten vaesto taalla enimmakseen valkonaamaa.
Seuraavan kahden kuukauden ohjelma vaikuttaa lupaavalta. Paasen viettamaan 10paivaaa Dallasissa jossa etsitaaan keraysbokseille mestoja jotta toiminta saadaan siella pyorimaan. Jokseenkin samaa hommaa myos luvassa Los Angelesisssa jonne paasen kanssa kaymaan viikoksi. Kaikkialla kamppa ja auto kaytettavissa, lappari ja kannykka tuli kanssa kayttoon. Ei mun tarvitse omistaa mitaan. Silloin kun materiaa siunaantuu kaytettavaksi kiitan luojaa ja kaytan parhaaani mukaan. Jos sita on niukemmin, niin nautin yksinkertaisuudesta ja kiitan luojaa siitakin. Jos karsin ja kaikki tuntuu paskalta noyrryn ja muistelen hvyia aikoja, kiitan luojaa ja tiedan etta pian ne ajat muuttuvat taas. Polariteettien ikuista leikkia niin kuin ystavani Suvi sanoisi.
Ensi viikonloppuna tutustumaan Bostoniin, ja myohemmin myos viikonlopuks isoon omenaan, New York City jossa ainakin meinaan katsastaa Alex Greyn galleria. Jos jollain on kokemusta naista kaupungeista, niin laittakaa jotain menovinkkii kiitos!
Vahan meinaa valilla olla hankalaa, kun tuntuu etta mukamas pitais olla tehokas, aikaaansaava ja mukamas todistaa kelpoisuutensa...Perus huttua kun tulee uuteen mestaan. Mut ookoo, hyvaksyn tunteeni. Mutten ota niita vakavasti. Oon mita oon, teen mita teen, parhaani yritan, ilman paineita. Ihmiset taalla mukavia ja ystavallisia, hyvin paasee juttuun avoimuudella, niin kun kai vahan kaikkialla loppupeleissa. Toimistossa kuuluu paljon portugalin kielta kun paaljon Brasilialaisia duunissa.
Joo. Jospa sita tyota. Omien hommien organisointia ja suunnittelua, sitten pohjoiseen New Hampshireen tutustumaan Planet Aidin paikkoihin siella. Siistia paasta liikkeelle yksin taas.
<3
Taalla saa melko Suomikamaa, nyt vahan lampimampaa, ja taalla ei ole lunta. Kun ajelee autolla ympariinsa, niin kaikki alkaa nayttamaan samanlaiselta. Omakotialueita, ravintoloita, autokauppoja ja muita yrityksia kaikkialla, ja valissa mainoksia, ja autoja...Vapaita luonnollisia paikkoja en ole viela nahnyt yhtaan.
Eilen kaytiin eri mestoissa promoamassa meidan toimintaa, eli kaytettyjen vaatteiden keraamista kerayslaatikkoihin. Olin High Schoolin sisalla, ja se oli kylla siistia, muistuu mieleen koko lapsuus ja nuoruus kun katteli amerikkalaisia nuorisoleffoja, ja hehkutti niita. Senior centerissa lihavat ja harmaahtuneet miehet pelasi biljardia energisella otteella, niilla oli hauskaa, joukossa yks musta aija kanssa, vaikka muuten vaesto taalla enimmakseen valkonaamaa.
Seuraavan kahden kuukauden ohjelma vaikuttaa lupaavalta. Paasen viettamaan 10paivaaa Dallasissa jossa etsitaaan keraysbokseille mestoja jotta toiminta saadaan siella pyorimaan. Jokseenkin samaa hommaa myos luvassa Los Angelesisssa jonne paasen kanssa kaymaan viikoksi. Kaikkialla kamppa ja auto kaytettavissa, lappari ja kannykka tuli kanssa kayttoon. Ei mun tarvitse omistaa mitaan. Silloin kun materiaa siunaantuu kaytettavaksi kiitan luojaa ja kaytan parhaaani mukaan. Jos sita on niukemmin, niin nautin yksinkertaisuudesta ja kiitan luojaa siitakin. Jos karsin ja kaikki tuntuu paskalta noyrryn ja muistelen hvyia aikoja, kiitan luojaa ja tiedan etta pian ne ajat muuttuvat taas. Polariteettien ikuista leikkia niin kuin ystavani Suvi sanoisi.
Ensi viikonloppuna tutustumaan Bostoniin, ja myohemmin myos viikonlopuks isoon omenaan, New York City jossa ainakin meinaan katsastaa Alex Greyn galleria. Jos jollain on kokemusta naista kaupungeista, niin laittakaa jotain menovinkkii kiitos!
Vahan meinaa valilla olla hankalaa, kun tuntuu etta mukamas pitais olla tehokas, aikaaansaava ja mukamas todistaa kelpoisuutensa...Perus huttua kun tulee uuteen mestaan. Mut ookoo, hyvaksyn tunteeni. Mutten ota niita vakavasti. Oon mita oon, teen mita teen, parhaani yritan, ilman paineita. Ihmiset taalla mukavia ja ystavallisia, hyvin paasee juttuun avoimuudella, niin kun kai vahan kaikkialla loppupeleissa. Toimistossa kuuluu paljon portugalin kielta kun paaljon Brasilialaisia duunissa.
Joo. Jospa sita tyota. Omien hommien organisointia ja suunnittelua, sitten pohjoiseen New Hampshireen tutustumaan Planet Aidin paikkoihin siella. Siistia paasta liikkeelle yksin taas.
<3
maanantai 1. maaliskuuta 2010
Uusi siirtyminen
Viimeks olin yhdysvalloissa kesällä 2003, lähes seitsemän vuotta sitten.
Samoja teemoja elelen nytkin läpi egossa ja viboissa, tällä kertaa hiukan valoisammalla ja nöyrällä tavalla, Kiitos!
Tuntuu hyvältä. Ei överi matkakuumetta, jänskättää vain mukavasti.
Hyvää aikaa Suomessa, monta oli kohtaamista ja hetkeä eri ihmisten kanssa jotka jäivät mieleen ja sydämeen elämään, kiitos niistä.
Olen kevyempi kuin puu
Raskaampi kun höyhen
Äiti pukee mua huolella ja rentoudun
liikun maailmassa ja nautin kauneudesta
Shivan vibat syöksyy mun läpi uudestaan ja uudestaan
Katseeni putoaa maahan ja kiitän
Elämän lahja
Ei häpeää, ei katumusta
Tulkoon kaikki mitä ansaitsen
Hymyilen, nauran, itken ja kärsin
Rakastan. Kiitos.
Samoja teemoja elelen nytkin läpi egossa ja viboissa, tällä kertaa hiukan valoisammalla ja nöyrällä tavalla, Kiitos!
Tuntuu hyvältä. Ei överi matkakuumetta, jänskättää vain mukavasti.
Hyvää aikaa Suomessa, monta oli kohtaamista ja hetkeä eri ihmisten kanssa jotka jäivät mieleen ja sydämeen elämään, kiitos niistä.
Olen kevyempi kuin puu
Raskaampi kun höyhen
Äiti pukee mua huolella ja rentoudun
liikun maailmassa ja nautin kauneudesta
Shivan vibat syöksyy mun läpi uudestaan ja uudestaan
Katseeni putoaa maahan ja kiitän
Elämän lahja
Ei häpeää, ei katumusta
Tulkoon kaikki mitä ansaitsen
Hymyilen, nauran, itken ja kärsin
Rakastan. Kiitos.
torstai 18. helmikuuta 2010
Beowulf
Diggaan tästä leffaasta edelleen. Se symboliikka ja opetus mitä tarina tarjoaa...Heti ekan kerran jälkeen jäi kummittelemaan mieleen paljonkin...Jospa nyt saisin kirjoitettua mikäs se oikein meinaa.
Karma. Syyn ja seurauksen laki. Tee jotain tänään, se jättää jälkensä maailmaan, ja jollain tavalla saat kokea teon hedelmät myöhemmin. Joskus pieni, mitätön hedelmä, joskus suurikin seuraamus.
Esimerkki: Kohtaat ihmisen kadulla ja moikkaat sydämellisesti. Ihmiselle tulee hyvä mieli, ja kun hän tulee työpaikalleen hän levittää edelleen hyvää mieltä eteenpäin. Työkaveri saa hyvät vibat, ja laittaa facebookiin statuksen joka ilahduttaa monia, myös sinua, naurat makeasti. Näin ympyrä sulkeutuu, hyvä energia minkä laitoit liikkeelle kun tervehdit kadulla toista, tuli sulle mutkan kautta takaisin hyvän naurun muodossa. Tämä äärettömän yksinkertainen esimerkki, mutta tiedä, että kaikki mitä teet, ajattelet ja sanot jättää jälkensä maailmaasi, ja varmasti saat maistaa hedelmät, tavalla tai toisella. Jos ajattelet toisesta pahaa, siitä jää jälki mieleesi, ja seuraavan kerran kun näet ihmisen josta ajattelit pahaa, se vaikuttaa tapaasi olla hänen seurassaan. Miten? Se on hyvin monimutkaista...
Miten liittyy Beowulfiin....Todellinen Superbabe, vesi Demoni lupaa Beowulfille ikuista elämää, nuoruutta, voimaa ja valtaa jos hän antaa Demonille lapsen. Symboliikka tässä kohtauksessa kun Demoni(Angelina Jolie) rytmikkäästi hieroo Beowulfin miekkaa niin että se sulaa.
Miehen egon narsistisuus...Haluaa ihailua naisilta, mitä kauniimmaksi ja haluttavammaksi koettu nainen, sitä suuremmat kiksit sen ihailusta. Kiksit omasta miehisyydestä, ne lentää katon läpi kun haluttava nainen osoittaa kiinnostusta. Mutta kun antautuu tällä egon tasolla mukaan leikkiin, valheellisesti uskoen, että antautumalla kiksit vielä kovenee, saa pian huomata että miekka on sulanut ja miehiset vibat enää muisto vaan...Haluaa sekä syödä kakku että säilyttää sitä.
Ikuinen nuoruus, valta, maine ja voima eivät kuitenkaan tuo onnea....
Heikon hetken seuraus, karma, eli lapsi syntyy lohikäärmeena, ja vuosia myöhemmin palaa takaisin lietsomaan kauhua. Beowulf ryhtyy taisteluun, ja tappaa lohikäärmeen, kuitenkin vasta uhrattuaan vasemman kätensä. Vasen käsi, eli tunteet...Jos haluaa päästä eteenpäin polullaan, on tiettyjä tunteita ja haluja uhrattava, mutta vasta kun ajatus uhrista ei tee enää hyvin surulliseksi.
Seksuaalienergian kanavointi ylevimpiin päämääriin kun pelkästään egon paisuttamiselle ja hetken nautinnolle, siinä kai se perimmäinen teema. Mutta ei väkisin. Jospa itse pystyisi löytämään tässäkin asiassa hyvä kultainen keskitie. Ei tuhlais luovaa energiaa, vaan sijoittaisi sitä viisaasti ja sydämellä tunnustaen, ja muuten säästäisi ja säilyttäisi sitä. Joo se on se tie, just nyt.
Hmm...Nyt ei kyllä kaikki langat tässä kirjotelmassa kohtaa, mutta ihan sama. Ihmetelkää jos ihmettelette, ja jos jotain ymmärrätte, niin hyvä.
<3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
